– Ken olet sa, outo ja hiljainen,
joka istut mun yössäni valvoen?
– Olen Elämän Onni ma nimeltäin.
Tulen kerran ma luokse jokaisen näin.
– Olen usein ma unessa nähnyt sun.
Miten löysit sa korvesta tupani mun?
– Tulin murheen polkuja seuraten –
ne päättyivät ovesi etehen.
– Oi Onni, mun rintani kodikses tee!
Sinun vierelläs yöni valkenee.
– Oi Lapsi, ma kotia tunne en.
Olen omasi muistaen, toivoen.
V.A. Koskenniemi
Ja rannalla lahden tyynen sen
on tuoksuva tuomilehto,
koti peippojen, kerttujen keväisten
ja laulujen, tuoksujen kehto.
Mut varjossa lehdon vilppahan sen
on neitonen tummatukka,
mun leppäkerttuni keväinen,
mun lauluni, lempein kukka.
– Eino Leino-
Tervetuloa uuden blogin lukija!
Satakielilaaksossa voit katsella kauniita kuvia ja kuunnella juhlavaa musiikkia, kun painat linkistä hiiren keskipainikkeella.
Ensimmäinen blogini täällä löytyy :
Kirjoittelen näihin blogeihin ajatuksia, lainattuja runoja ja käytän lainattuja kuvia.
Talviblogissa ja Vanamoblogissa, suurimmaksi osaksi kuvat ovat omia luontokuviani.
Adagio
Hetki rajaton
kuin meren sydän salainen ja syvä.
Sen pohjall’ onni on
kuin mullan alla paisuvainen jyvä.
Sun katson silmihis
mä, havahtuviin salaisuuksiin noihin,
kuin portit aukenis
niiss’ ensi taivaan esikartanoihin.
Näin, silmin nääntyvin,
kuin juonut oisin auringon ja sinen,
näin, täysin sydämin
en ennen nähnyt, ollut onnellinen.
-Uuno Kailas-
Runo runosta
Totuuden lähteellä
sä syvin lapsensilmin uneksut
ja leikit tähdillä ja auringolla.
Maan vanhat kasvot nuoriks suutelet.
Ja tuuli vie
sun hengitykses tuoksun merten yli.
Ja kätes ovat rikkaat hyvyydestä,
sä niillä ikävöivän lääkitset
ja valon kylvät, loppumattoman,
yön peltoon itämään.
Ja tomust’ alkaa avaruus
sun jalkojesi luota,
miss’ onnellinen kerjäläinen polvistuu.
Uuno Kailas
Kuuntele kaunista musiikkia:
Ken yhtä ihmistä rakastaa,
se kaikkia rakastaapi.
-Eino-Leino-
Kuuntele Ave Maria:
http://www.youtube.com/watch?v=958N3twmJW0&feature=related
Kuuntele Albinoni- Oboe konsertto:
http://www.youtube.com/watch?v=LjgndGuy77o
Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.
Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä ma vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.
Minä rakastin muita ja itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.
-Eino Leino-
Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi