Runo runosta
Totuuden lähteellä
sä syvin lapsensilmin uneksut
ja leikit tähdillä ja auringolla.
Maan vanhat kasvot nuoriks suutelet.
Ja tuuli vie
sun hengitykses tuoksun merten yli.
Ja kätes ovat rikkaat hyvyydestä,
sä niillä ikävöivän lääkitset
ja valon kylvät, loppumattoman,
yön peltoon itämään.
Ja tomust’ alkaa avaruus
sun jalkojesi luota,
miss’ onnellinen kerjäläinen polvistuu.
Uuno Kailas
Kuuntele kaunista musiikkia:
Vastaa