Luonnon toistuvissa ilmiöissä
on jotain tavattoman parantavaa
– vakuutus siitä
että aamu sarastaa yön jälkeen
ja talvea seuraa kevät.
-Rachel Carson-
Älä itke sitä, että yhteinen hetki on ohi,
vaan iloitse siitä että se on ollut.
– J.W. von Goethe-
Metsässä olisi hyvin hiljaista,
jos vain ne linnut laulaisivat
jotka parhaiten osaavat.
Henry van Dyke
Rakkaus on puun kaltainen, se kasvaa itsestään,
tunkee juurensa syvälle koko olemukseemme
ja viheriöi edelleen sydämen raunioillakin.
Käsittämätöntä on,
että tämä tunne on sitä elinvoimaisempi,
mitä sokeampi se on.
Kaikkein voimakkain se on silloin,
kun sillä ei ole mitään olemassaolon syytä.
-Victor Hugo-
Minä olen nähnyt
auringon ja pilvet ja tuulen
ja vihreän maan ja minä
voin koska tahansa
kutsua ne sydämestäni
esiin –
– Saima Harmaja –
Ja sitten on pikkuasioiden maailma,
jonka usein unohdamme.
Monet lapset, ehkä siksi että ovat pieniä ja lähellä maata,
iloitsevat pienestä ja huomaamattomasta…
olisi helppo jakaa heidän kanssaan kauneus,
jonka ohi kiireissämme kuljemme.
Me näemme vain kokonaisuuden, emme osia.
-Rachel Carson-
Kukaan ei kasva
pelkässä auringonpaisteessa.
Mitä rajuimmat myrskyt,
sen voimakkaampi kasvu.
-Marleena Ansio-
Ei mikään uskonasia
tiedollasi sen tiedät:
kun pilvi on itkunsa itkenyt,
kyynelehtinyt tarpeeksi,
niin se sallii auringon
lipua esiin.
Kuivaamaan kyyneleitä.
Sinunkin.
Katso, pilvi ohenee!
Pian on auringon aika,
ilon ja hymyn.
Ja uuden aamun.
-Maaria Leinonen –
Huomisen ovella
Kesy lintu oli häkissä, vapaa lintu metsässä.
He kohtasivat toisensa, kun heidän hetkensä oli tullut, ja se oli salliman syy.
Vapaa lintu liversi: ”Oi lemmittyni, lentäkäämme metsään!”
Häkkilintu kuiski: ”Tule lähemmä, eläkäämme molemmat häkissä!”
Virkkoi vapaa lintu: ”Missä on tilaa levittää siipensä takana telkien?”
”Ah”, liversi häkkilintu, ”jos lentäisin ulos, mistä löytäisin pilvisen leposijani?”
Vapaa lintu virkkoi: ”Laula minulle, armaan metsämaan lauluja!”
Häkkilintu sanoi: ”Istu vierelleni, tahdon opettaa sinulle opittuja.”
Metsälintu liversi: ”Ei, ah ei! Lauluja ei opita.”
Häkkilintu sanoi: ”Sen pahempi minulle, en taida metsämaan lauluja”.
Suuri on heidän lempensä kaukomieli, mutta he eivät voi koskaan lentää siivetyksin.
Häkin telkien läpi katsovat he ja turha on heidän toivonsa tutustua.
He lyövät siipiään kaihoten ja laulavat: ”Tule lähemmä, lemmittyni!”
Vapaa lintu liversi: ”En voi, pelkään häkin suljettua ovea.”
Häkkilintu kuiski: ”Ah, siipeni ovat voimattomat ja kuolleet”.
-Puutarhuri, Rabindranath Tagore, suom. Eino Leino-
Kuin vesi,
jonka koskematon pinta peilaa taivaan ja puut,
kykenee ihmismieli kuvastamaan todellista minäänsä
vain ollessaan tyyni ja täysin rentoutunut.
– Indra Devi