Syksyllä keräsin kaikki suruni ja hautasin ne puutarhaani.

Kun huhtikuu saapui ja kevät tuli vihkimään maan,

puutarhassani kasvoi kauniita kukkia,

erilaisia kuin kaikki muut.

Ja naapurini tulivat katsomaan niitä

ja sanoivat kaikki minulle:

”Kun syksy jälleen tulee,

etkö antaisi meille kaikkien näiden kukkasten siemeniä

saadaksemme niitä omiin puutarhoihimme?”

-Kahlil Gibran-