Mitä ihminen oikeastaan antaa toiselle ihmiselle?
Hän antaa osan itseään,
jotakin siitä mikä on hänelle arvokkainta,
osan ominta elämäänsä.
Tämä ei välttämättä merkitse,
että hän uhraa
elämänsä toisen hyväksi
– vaan että hän antaa itsestään jotakin,
mikä on hänessä itsessään elävää:
hän sallii toisen päästä osalliseksi
iloistaan, harrastuksistaan, ymmärryksestään,
huumoristaan, suruistaan
– kaikesta siitä mikä hänessä on elävää.
Antaessaan näin itseään
ihminen rikastuttaa toista,
lisää tämän elämänhalua
ilmaistessaan omaa elämänhaluaan.
Hän ei anna jotta hän saisi jotakin vastalahjaksi;
antaminen on itsessään
korkeinta iloa.
– Erich Fromm-
Paina hiiren keskipainiketta ja kuuntele
Matin Blanc ( Andre Gagnon ) A 19